Ajatuksia elämäntaparempan varrelta

Iltaa siskot <3
Tässä vaiheessa, kun mun painonpudotusurakan maaliviiva alkaa häämöttää, ajattelin hieman kelata mennyttä kahta kuukautta ja funtsia miten olen elämäntapojani muuttanut kuluneen syksyn aikana. Toivon, että näistä mietteistä joku toinenkin ylipainon kanssa tuskasteleva saa tsemppiä ja rohkeutta jättää vanhat tavat taakse ja aloittaa uudet terveemmät elämäntavat.

Ennen tätä elämäntaparemppaa mun annoskoot ja lautasmalli olivat aika lailla hukassa. Täytin lautasestani 3/4 ruoalla ja salaattia/ vihanneksia otin vain noin 1/4 lautasellista. Jos ruoka oli oikein hyvää, niin sen enempää miettimättä santsasin vielä toisen annoksen eli suomeksi sanottuna söin kuin rekkamies. Rakastin tuoretta leipää, juustoja, pastaa ja viikonloppuisin palkitsin itseni vielä sipseillä ja irtokarkeilla. Ei ihme, että painoa alkoi pikku hiljaa kertyä yli suositusten.

Nyt olen oppinut syömään pieniä annoksia terveellistä, vähärasvaista ruokaa ja lautasmalli on kääntynyt päälaelleen. Täytän lautasesta 1/4 kanalla, kalalla tai vähärasvaisella naudan lihalla ja loppuosa lautasesta jää salaatille, tomaatille, kurkulle ja ripaukselle raejuustoa. Ja vatsa kiittää. Aiemmin kärsin jos jonkinlaisista turvotuksista, jotka ovat pysyneet nyt visusti poissa. Ruokajuoma on sama kuin ennenkin eli vesi tai kivennäisvesi, joita litkin pitkin päivää muutenkin.

Samalla kun olen vähentänyt ruoan syömistä niin vastapainoksi olen alkanut liikkumaan paljon aiempaa enemmän. Pyöräilen tai kävelen joka päivä tunnista puoleentoista tuntiin ja ilokseni olen huomannut, että liikunnasta on tullut mulle jonkin sortin pakkomielle. Jo aamulla suunnittelen päiväni niin, että aikaa jää liikunnalle. Eikä pieni sade mua hetkauta lainkaan, ulos on päästävä satoi tai paistoi.

Tämä kokonaisvaltainen hyvänolontunne, jonka olen saavuttanut, on mun tärkein motivaattorini. Kevyt ja energinen olo kannustaa pysymään kaidalla tiellä. Ja onhan se mukava huomata miten kroppa on kutistunut useamman vaatekoon verran. Jopa vanhat pikkarini ovat niin isoja, että tuppaavat putoamaan jalasta :) Pitäisiköhän suunnata alkkariostoksille...

Tällaisia mietteitä mulla tänään. Ja tsempiksi sulle, joka salaa mielessäsi mietit, että voisinkohan minäkin onnistua painonpudotuksessa, niin sanon, että KYLLÄ VOIT! Koska siihen pystyin minäkin.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille! Voikaa hyvin <3

- Teija-