Kaikenkarvaisia ystäviä upeassa maalaismiljöössä

Iltojen iltaa, ystävät <3

Tänään oli jälleen niin mahtavan kaunis syyspäivä täällä Turun suunnalla,

että oli ihan pakko lähteä kameraa ulkoiluttamaan. Suuntasin iltapäivällä
auton nokan kohti Kuralan Kylämäkeä, joka on kaupungin omistama museo-
 ja kulttuurivirkistys-alue itäisessä Turussa, Jaanintien varrella. 

Kylämäki on minusta kauneimmillaan näin syksyllä, kun maalaismiljöön

lukuisat lehtipuut leimuavat ruskan monenkirjavissa väreissä. Tilan  

vanhat rakennukset, puutarhat, niityt ja pellot kuiskivat tarinoita menneestä

ajasta. Tässä paikassa aika pysähtyy ja mielen valtaa hyvä, lämmin olo.

Kylämäen lukuisilla laitumilla voi rapsutella vapaana laiduntavia hevosia ja

 lampaita. Tai seurata kanojen ja kukon tepastelua viihtyisässä ulkoaitauksessa.

Kaikenkarvaisista ystävistämme pidetään hyvä huoli Kylämäessä, niille

on rakennettu isot, vehreät laitumet, joissa on tilaa temmeltää.

***

Kuralassa vietään muuten tänä viikonloppuna Syyspäiviä. Tilan emäntä

säilöö kesän satoa ja apulainen laittaa ikkunoita talvikuntoon. Kokeilu-

verstaalla puolestaan karstataan ja kehrätään lampaanvillaa. Kylämäen
kahvila Omena ja Kaneli palvelee la-su klo 11-17, lisäksi alueella on
lukuisia ihania piknikpaikkoja, joissa voi nauttia omia eväitä
vaahterapuiden katveessa. Joten jos sinuakin kiehtoo menneen

ajan maalaiselämä, tee ihmeessä syysretki Kuralaan! Uskon,

että ihastut tilan ainutlaatuiseen tunnelmaan.

***

Vaikka niin mielelläni viipyilisin vielä näissä maalaismaisemissa, 

niin nyt täytyy lopetella ja lähteä nauttimaan mökkisaunan

leppeän lämpöisistä löylyistä. Illemmalla olisi tarkoitus vielä

katsoa telkkarista Nuija ja tosinuija kaks, jos nukkumatti ei 

viekottele mua treffeille sitä ennen :)

Tunnelmallista perjantai-iltaa &

superihanaa viikonloppua!

-Teija-

Auringonkukkien aikaan

Heipsan ihanat!

Kesä alkaa olla jo lopuillaan ja suven viimeiset kukkijat, auringonkukat
 näyttävät nyt kauneintaan. Suuret, syvän keltaiset kukinnot tuovat
iloa, energiaa ja voimaa, kukkaenergiaa parhaasta päästä! 

Kävimme aamulla ostoksilla Naantalin torilla, josta nappasin

nämä kukkakaunokaiset mukaani. Kaksi kimppua kotiutui kympillä,

joka on mielestäni melkoisen edullinen hinta kauniisti sidotuista

kukkasista.

Vanha sinkkikannu sopii mukavasti kukkien kaveriksi. Kannu

on yksi kesän kivoimmista kirpparilöydöistä, sain sen

omakseni vaivaisella kahdeksalla eurolla. 

***

Mun lisäksi englantilainen näyttelijä Helen Mirren hurmaantuu

auringonkukista ja filosofoi niistä näin:

"I don´t think there´s anything on this planet that more trumpets life

that the sunflower. For me that´s because of the reason behind its name.

Not because it looks like the sun but because it follows the sun. 

During the course of the day, the head tracks the journey of the sun 

across the sky. A satellite dish for sunshine. Wherever light is, no 

matter how weak, these flowers will find it. And that´s such 

an admireble thing, And such a lesson in life".

***

Tänään ollaan nautittu auringonkukkien lisäksi taivaalla möllöttävästä

auringosta. Vietetty mahtava päivä mökillä upeassa poutasäässä ulkoillen.

On muuten jännä juttu, että vaikka näin päivällä ilma on leppeän lämpöinen,

niin yöksi jo viilenee. Syksyn tulosta kielii sekin, että kaislameri on

alkanut jo kellertämään.

Hieman haikein mielin hyvästelen kesän, mutta samalla toivotan syksyn

jo varovasti tervetulleeksi. Kynttilät, lyhdyt ja villasukat on jo kaivettu

naftaliinista, tuu vaan syksy, oon valmis. Ollaan kavereita, jookos ;)

Olisi kiva kuulla millaisia mietteitä 

syksyn tuleminen sinussa herättää?

Ihanaa viikonlopun jatkoa,

ystäväni <3

-Teija-

Laiturin uusi ilme

Moikka moi!

Ja terkkuset laiturin nokasta! Meidän laituri sai toissa päivänä pirtsakkaa väriä poskille,

kun öljysimme sen Eskaron ruskealla terassiöljyllä. Pieni sutiminen, iso muutos,

vai mitäs tykkäätte?

Maalausprojekti on vielä pientä viimeistelyä vailla. Öljy loppui kesken aivan viime metreillä

ja lautojen päädyt jäivät käsittelemättä. Tänään pitää kipaista maalikauppaan hakemaan

vielä yksi kolmen litran öljypytty ja sitten tämäkin kesähomma saadaan päätökseen.

Tässä kuva lähtötilanteesta. Laiturimme oli haalistunut vuosien saatossa miltei
 valkoiseksi ja kuivat laudat oikein huusivat kosteutta ja väriä pintaansa.

Öljyäminen sujuu joutuisasti, kun sää on suotuisa, öljy on laadukasta ja käytössä on

työhön sopivat työvälineet. Mun ja J:iin mielestä terassiöljy levittyy mukavimmin 

leveällä siveltimellä, jonka päähän on kiinnittetty jatkovarsi. 

(postaus tehty yhteistyössä Eskaron kanssa)

***

Loma on vasta alussa ja kesän to do -lista on lyhenytynyt jo ilahduttavasti.

Vaikka ei meillä ole mitään pientä puuhastelua vastaan, tykätään molemmat

laittaa paikkoja kuntoon täällä mökillä.

Millainen lomailija sinä olet? Puuhailetko mielelläsi pienten projektien parissa

vai lekotteletko mielummin lepotuolissa?

***

Oikein ihanaa uutta viikkoa!

Nautitaan kesästä ja lämmöstä <3

-Teija-

Terassi uudistui hailukasta harmaaksi

Moikka moi!

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut tummemman sävyisestä mökkiterassista.
Sellaisesta joka sointuisi kivenharmaaseen mökkiimme hieman paremmin. 

Painekyllästetystä terassilaudasta rakennettu terassimme on ollut alkuperäisessä
kuosissa jo useamman vuoden, kertaakaan emme ole sitä vielä öljynneet. Ja
sen kyllä huomaa, laudat näyttävät jo kovin kauhtuneilta ja likaisiltakin.

Tai siis näyttivät, kunnes vihdoin edellisviikonloppuna otimme projektiksemme
terassin öljyämisen. Huhkimme maalisudin varressa koko viikonvaihteen,
 mutta lopputulos on vaivan väärti, ehdottomasti!  

Väriä pintaan, niin vanhakin näyttää nuoremmalta :)
J työn touhussa.

Öljysimme terassin Eskaron liuotinohenteisella terassi- ja kalusteöljyllä.

Sävyksi valitsimme sarjan vakiosävyn, kelonharmaan.

Terassiöljyn levittäminen sujuu helpoiten siveltimellä tai sienellä, jossa

on jatkovarsi. Testasimme molempia ja päädyimme käyttämään sivellintä,
 jonka harjakset ulottuivat hyvin laudan pohjauriin asti.

Terassin uusi, raikas ilme on ilo silmälle. 

Pajunväriset kesäkalusteet mätsäävät nyt kivasti kelonsävyisen terassin kanssa.

Olemme öljyprojektin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväisiä.
Sävytetyllä öljyllä käsitelty terassi on ryhdikkään näköinen ja
helppo pitää puhtaana.

Terassi ennen...

... ja terassi jälkeen. Nyt jälkeenpäin ajateltuna vanha terde oli jo todella haalistunut ja
kuluneen näköinen. Jatkossa öljyäminen täytyy ottaa jokakesäiseen ohjelmistoon.

Meidän vinkit terassin öljyämiseen:

1. Pese terassilaudat huolellisesti levä- ja homepesuaineella.

Jos mahdollista käytä pesuun tehokasta painepesuria. Me

laitoimme Kärcherin laulamaan.

2. Anna terassin kuivua vähintään neljä tuntia, mielellään

yön yli. Mitä kuivempi pinta, sitä paremmin öljy imeytyy.

3. Sekoita öljy huolellisesti ennen käyttöä ja käytön aikanakin.

J sekoitti öljyn porakoneen päähän liitettävällä vispilällä.

Näin öljyväriseoksesta tuli tasalaatuista.

4. Levitä öljy tasaisin vedoin siveltimellä tai sienellä,

lauta tai pari kerrallaan.

5. Jos puu imee öljyä paljon (kuten meillä), toista käsittely.

Pyyhi lopuksi mahdollinen imeytymätön öljy pois.

Näitä ohjeita kun noudattaa, niin lopputuloksesta tulee

kaunis ja tasainen.

***

Jos ja kun teillekin tulee ajankohtaiseksi terassin öljyäminen,

suosittelen hankkimaan Eskaron erinomaisesta säänkestosta tunnettuja
 öljytuotteita, jotka sisältävät Tung-öljyä ja pellavaöljyä. Eskaro panostaa
vahvasti ihmisille ja ympäristölle vaarattomien tuotteiden ja ratkaisujen

kehittämiseen ja on alan edelläkävijä Suomessa ja lähialueilla.

Eskaro-tuotteiden jälleenmyyjät löydät täältä.

(Postaus tehty yhteistyössä Eskaron kanssa.)

***

Nyt saunaan ja sitten telkkarin ääreen seuraamaan Haapasalon

seikkailuja Amerikassa! Tai vaihtoehtoisesti aikaiset tärskyt

nukkumatin kanssa. Veikkaanpa että nurkissa ulvova tuuli

tuudittaa mut yöunille ennen ensimmäistä mainoskatkoa :)

Rentoa viikonvaihdetta

 teillekin <3

-Teija-

Rakkaudesta lupiineihin

Näin kesäkuun alussa kaikkialla kukkii, jopa tien pientareilla.
Lupiinit muistuttavat minua siitä, millaista oli kääntyä mummolaan
johtavalle hiekkatielle ja nähdä lupiininiityn aaltoilevan leppeässä
kesätuulessa. Nähdä rakkaan mummon odottamassa minua portin
pielessä, molempien sydän sykkyrällä jälleennäkemisen riemusta.

Siksi olen jo ihan pienestä pitäen rakastanut lupiineja.
Niille on aivan erityinen paikka sydämessäni <3

Lupiinikimppu kuiskii: Kesä on täällä!

Nämä kaunokaiset kävin noukkimassa luontoäidin kukkapuodista.

Kukkien lisäksi hankin Pentikiltä uuden Lupiini-pöytäliinan kahvihetkiä sulostuttamaan.
Lumoavan Lupiini-kuosin on suunnitellut Lasse Kovanen.

Kangasliinan sijaan valitsin tällä kertaa kernin, joka hylkii likaa ja vettä.
Liinan helppohoitoisuus saa ison plussan varsinkin näin siitepölyaikaan, kun

keltaista tomua satelee taivaan täydeltä.

Ylipitkä pöytäliina luo mukavan boheemin kesätunnelman.

***

Kesällä kahvikestit nyhjästään tyhjästä. Eilen illalla keitin kattilallisen

raparperikiisseliä ja houkuttelin pihassa pistäytyneet tuttavatkin sitä

kanssamme maistelemaan. Kuppi kahvia kyytipojaksi ja vaniljajäätelöä

kiisselin päälle, iltahetkestä tuli täydellinen!

***

Tämän upean helleviikon illat ovat kuluneet pihalla auringosta ja

lämmöstä nauttien. Sisällä ollaan käyty vain pesulla ja

nukkumassa, muuten elämä on siirtynyt tuvasta taivasalle.

Mutta mitäs teille kuuluu?

Joko ootte ihan kesäfiiliksissä?

***

Aurinkoisia kesäpäiviä ja -iltoja...

Pitäkäähän silmät ja sydämet auki 

ja nauttikaa suloisesta suvesta!

-Teija-

Valokuvauskurssilla maalaismiljöössä

Moiiii!

Pitkästä aikaa! Kulunut viikko on ollut niin kiireinen, että vasta nyt,
torstaina ennätän teitä morostamaan. Latasin äsken koneelle viime
sunnuntaina napsimani kuvat. Osallistuin nimittäin Fridan luotsaamalle
valokuvauskurssille, joka pidettiin upeassa maalaismiljöössä,
Vanha-Vannon tilalla, Raisiossa.

Kurssipäivän aikana hämärän peitossa olleet f-luvut, valoitusajat ja ISO-arvot
loksahtivat kohdilleen meitsillekin. Tämä taisi olla jo neljäs järkkärikurssi,
jolle osallistuin, joten hieman on pitkät piuhat tällä rouvalla :) 

***

Voi siskot sitä riemua, kun opetussessioon osallistunut naislauma päästettiin
parin tunnin teoriaosuuden jälkeen laitumille uusia oppeja testaamaan!
Tanner siinä tömisi kun nelistimme puutarhan ja antiikkipuodin välillä
kaikkea kaunista kuvaten :)

Valokuvaaja Frida Steiner on monille tuttu kasvo Koti kaupungin laidalla -blogista.

Suosittelen lämpimästi Fridan kurssille osallistumista, kun sellainen kohdille osuu.
Frida osaa opettaa selkokielisesti ja kurssi etenee sopivan verkkaiseen tahtiin, 

niin että meikäläinenkin pysyi kärryillä loppuun asti.

Onnistuin heti ensi yrittämällä blurraamaan sinkkivadin taustan, juhuu!

Vanha-Vannon pihapiiristä löytyy hurmaavaa romuromantiikkaa.
Huomaa kuvan kultainen leikkaus :)

Antiikkitallin aarteita.

***

Käsisäädöllä kuvaaminen on kyllä palkitsevaa! Vaikka kaikki kuvat eivät priimoja olleetkaan,

niin onnistuin sentään napsimaan muutaman mukiinmenevän foton. Se on kuulkaas iso

asia naiselle, joka luuli joutuneensa loppuelämäksi naimisiin automaattiasetusten kanssa.

Yrityksen ja erehdyksen kautta valoitusajat ja aukot loksahtivat kohdilleen, en malta odottaa,

että pääsen jatkamaan kuvausharjoittelua. Kipinä on syttynyt, juhuu!

***

Kiitos Frida, kiitos Vanha-Vannon kauppiaat ja kiitos muut ihanaiset, jotka kurssille

osallistuitte! Olipa mahtava päivä ja seurakin enemmän kuin kohdillaan. Toivottavasti

tapaamme tuonnempana jatkokurssin merkeissä.

***

Silmäluomet alkaa painamaan, on aika siirtyä yöpuulle. Ihana ajatella, että työviikko

on miltei taputeltu ja huomenna on taasen perjantai, viikon paras päivä.

Night night,

Sweet dreams <3

-Teija-