Möksä ja me

Tammikuisen lauantai-illan pimetessä mietin, mitä teksin juuri nyt, ellen istuisi
tässä takan vieressä lempinojatuolissani saunan lämpenemistä odotellen, ellei meillä
 siis olisi tätä nojatuolia ja tätä mökkiä. Istuisin kotona Maskussa telkkarin edessä ja
 harmittelisin sen surkeaa ohjelmatarjontaa? Lähtisinkö kuluttamaan aikaa kauppakeskuksen
lämpöön vai sulkeutuisinko kodinhoitohuoneeseen pyykkirumbaa pyörittämään?

Tasan kuusi vuotta sitten tammikuussa vaelsimme J:n kanssa tällä samaisella tontilla
puntaroimassa sen hyviä ja huonoja puolia mahdolliseksi mökkitontiksi. Pakkasmittari
taisi olla reilusti 20 pahemmalla puolella, merenjäältä puhaltava viima tuntui jäätävältä.
Mutta ei me siitä kylmyydestä oltu moksiskaan, paistettiin makkarat saaressa ja
taidettiin me napata yhdet olusetkin yhteisen päätöksen kunniaksi. Kyllä, tästä tulisi
haaveidemme Hakulanranta, jonne pystyttäisimme oman mökkimme!

Kauppakirjaa pankissa allekirjoittaessamme emme suinkaan tienneet, miten rakas
 tästä kakkoskodistamme tulisikaan. Juuri meidät tämä mökki tahtoi, me sovimme
hyvin yhteen, me olemme onnellisia yhdessä. Möksä ja me.

Aurinko on nousemassa. Seison laiturilla ja kuuntelen aamua. Hengitykseni huurtuu,
ulkona on napakka pakkanen, mutta ilmassa on tänä tammikuisena aamuna jo

selvästi kevään tuoksu.

Laiturin eteen aurattu luistinkenttä odottaa jo pientä luistelijaa, joka
vielä tuhisee peiton alla. Viikonloppuna saa nukkua pitkään, ei ole

kiire minnekään.

Tunnelmallista lauantai-iltaa, nautitaan <3

***

Sauna lämpenee verkkaisesti, mulla on tänään korissa pelkkiä kuusiklapeja,
jotka on huonoja saunapuita, ne ovat kovia ja palavat hitaasti. Mutta
nautin odottelusta, on niin rauhallista. Takassa tuli. Ajatukset ja minä,

ei muuta tänään.

-Teija-