Aili opetta Toivol suomen kiält

Aili ja Toivo istuva aamupalal keittiös. Puuro kiahu hellal. Kaffe tippu. Pöyräl o mustikpiirak, Toivo leipos eile. Vaasis o apiloi. Ailil o asia. Ailil o ain asia. Tänä hän tahto puhella kiälest.

Aili: Meijän tarttis ruveta puhumam paremppa suame.
Toivo: Mink tähre?
Aili: No, jos meil tule kylä vaik joku fiini ihmine. Äläkä san mink tähre. Sun kuulu sanno: miksi.
Toivo: Miksi.
Aili: Puuro o valmis, mää laita su lautaselles.
Toivo: Tattis.
Aili: Tattis o ihan hassu sana. Sun kuulu sanno: kiitos.
Toivo: Kiitos.
Aili: Pistetänk voisilmä?
Toivo: Juu.
Aili: Juu ja juu! Sun kuulu sanno: kyllä.
Toivo: Kyllä.
Aili: Lykkäks sitä sokeri lähemäks?
Toivo: Tosa.
Aili: Sun kuulu sanno: ole hyvä.
Toivo: Ole hyvä.
Aili: Annas kuppis, mää kaaran kaffet.
Toivo: Ooja!
Aili: Älä sano ooja. Sun kuulu sanno: kiitos, nyt riittää.
Toivo: En san.
Aili: Kui nii et san?
Toivo: Kaffe mene yli reuna, jos mää ruppe niim pitki puhei pitämä.

-Heli Laasonen-



Sanamaija Heli Laaksosen ihanat murretarinat saavat minut aina hyvälle tuulelle :-)

Arvaanko oikein, hymyiletkö Sinäkin?

Tiistaiterkuin,

Teija

Nätti ko jäneksenkäpälä

Älä ikä ruppe kärttykseks ämmäks,
äläkä ainaka äijänkränäks!

Vaik istuissitte liian kauan kyläs,
vaik meniski sult terä poikki kynäst,
vaik käki kukkuis nuati viärest,
vaikket sais mittän tolkku kiälest,
vaik äit ällittelis,
vaik mummu mullittelis,
ol sää vaa hyväl pääl!

Sää ole niin nätti ko jäneksenkäpälä,
olet täyrelline ympyrä,

äärmäisen tärkiä.

***

Tämä runo sopii sujautettavaksi vaikka teini-ikäisen perheenjäsenen pöydälle.

Hersyvä huumori katkaisee tunnemyrskyiltä siivet :-)

Sorruin tänään ostamaan Heli Laaksosen tuoreimman runokirjan,

Suomen ensimmäisen murteella kirjoitetun Aapisen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

Ei menneet rahat hukkaan,

olen koko alkuillan itsekseni hekotellut

Helin humoristisille,

mutta oivaltavan älykkäille runoille.

Tykkään, tykkään, tykkään <3<3<3

Pidätkö sinäkin Helin runoista?

***

 

Sukkelan ihanaa torstaiehtoota!