Ruusumekossa🌹

En voi sanoa olevani mikään mekkoihminen. Sujautan mekon päälleni ehkä muutaman kerran vuodessa. Vaikka mekoista kovasti pidänkin, niin olen kokenut niiden olevan aika epämukavia vaatekappaleita. Kunnes törmäsin MyOlssonin mekkoihin, jotka on supermukavia; joustavia, ihanan pehmeitä ja kauniisti laskeutuvia. Olen seurannut somessa tätä Turussa ja Helsingissä toimivaa mekkokauppaa jo pidemmän aikaa ja kiinnittänyt huomioita brändin upeaan designiin ja lumoaviin kuoseihin. Mietin kuitenkin, että mahtaako MyOlssonin mallit sopia o-vartalolleni lainkaan. Vyötäröä korostavien mallien luulisi olevan ehdoton no no meille ompuille. Mutta toisin kävi. Mekko istui päälleni kuin hansikas ja kun tarkkaan katsoin taitava leikkaus jopa taikoi minulle hieman vyötäröä. Voiko nainen enempää mekolta toivoa!

Plussaa Olssonin mekoille myös mukavista taskuista ja kauniista puolipitkistä hioista. Näissä mekoissa ei tarvitse pelätä allien heiluvan :-)

Aion ulkoiluttaa tätä mekkokaunokaista heti ensi viikolla, kun suuntaamme työkavereiden kanssa Lontooseen. Mekon trikoomainen materiaali on kuin tehty reissaamiseen. Kangas ei rypisty lainkaan, koska siinä on 90 % puuvillaa ja 10 % elastaania. Olen niin lääpälläni tähän mun uuteen mekkoon, että musta taitaa kuoriutua mekkotyttö sittenkin!

Käytätkö sinä paljon mekkoja? Jos, niin minkälaiset mekot on sun suosikkejasi?

Ruusuisin terkkusin,

Teija <3

Laittautuminen on puoli juhlaa

Käyn nykyään niin harvoin juhlimassa, että haluan ehdottomasti vähän panostaa maskeeraukseen, kampaajalla käyntiin ja pukeutumiseen. Minusta laittautuminen on jo puoli juhlaa. On ihana virittäytyä juhlatunnelmaan ammattilaisten käsissä, omat laittautumistaitoni kun ovat lievästi sanottuna vaatimattomat. Osaan meikata tasan yhdellä, arkisella tavalla eivätkä hiuksenikaan suostu taipumaan nätisti varsinkaan silloin kun pitäisi lähteä juhlimaan.

Kävin lauantai-iltapäivällä ennen Liisan ja Hannun "90-vuotispäiviä" Myllyn Hairlekiinissa pikakampauksella, jonka jälkeen menin  Studio Meliina Savelaan maskeerattavaksi. Meliina on ollut mun luottomeikkaaja jo useiden vuosien ajan. Ja täytyy sanoa, että Mellu teki kaunista jälkeä tälläkin kertaa. Pyysin hehkuvan, kuparinhohtoisen meikin ja sellaisen myös sain. Päätimme yhteistuumin korostaa erityisesti silmiä ja jätimme huulimeikin suht luonnolliseksi. Tässä muutama kuva lopputuloksesta.

 

Ylhäällä vielä kuva mun bileasusta, joka löytyi oman kaapin perukoilta. Tekstiilinahkainen kynähame ja sifonkipusero ovat molemmat yli kymmenen vuotta vanhoja. Uutta on ainoastaan käärmekuosiset korkkarit, jotka löysin DinSkon alekorista kolmellakympillä ja kullanväriset lehtikorvikset hankin kympillä Glitteristä. 

No sitten itse juhliin. Eli meidän kaverit, Liisa ja Hannu järjestivät 50-hengen kaveriporuporukalle ihanat synttärijuhlat ravintola Rosterissa. Illan ohjelmassa oli aivan mahtava, kolmen ruokalaijin illallinen viineineen sekä hauskaa ohjelmaa ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Oli kiva päästä tapaamaan vanhoja tuttuja, joita ei oo nähty vuosiin. Minne ihmeeseen aika on kadonnut? Porukat näyttää samalta kuin kolmekymppisinäkin, mutta mittarissa on jo viidenkympin lukemat. Ollaankohan kaikki jouduttu johonkin aikakapseliin, tuumailtiin yhdessä :-)

 Olisi kiva kuulla millainen laittautuja sinä olet? Oletko oppinut juhlameikin ja -kampauksen salat ja osaat laittautua itse juhliin? Vai oletko kaltaiseni ammattiapuun turvautuja, joka nauttii toisten hemmoteltavana olemisesta?

Kaunista syyskuuta!


-Teija-