lauantai 16. maaliskuuta 2019

Hyvinvoinnin ABC





Miten minusta tuli parempi versio itsestäni? Tätä monet tuttavani ovat kyselleet kuultuaan elämäntaparempastani ja yli kymmenen kilon painonpudotusurakastani. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä itselle sopivan painon saavuttaminen ja sitä kautta hyvä olo on monen tekijän summa. Pelkkä liikunnan lisääminen ei riitä, mutta ei pelkkä terveellinen ravintokaan. Eivät myöskään molemmat yhdessä, sillä hyvään oloon tarvitaan myös elämästä nauttimista. Liian tiukalla ja kurinalaisella elämällä nuttura kiristyy ja olotilasta tulee sietämätön niin itselle kuin kanssaeläjillekin.

Liikkumisessa tärkeää on löytää itselle sopiva liikkumismuoto. Minä pidän itseni kunnossa kävelemällä. Kävelen joka päivä 1-1,5 tuntia ja viikon aikana kilometrejä kertyy keskimäärin 60. Minun ei tarvitse enää pakottaa itseäni lenkille, päivittäisistä reippailuista on tullut terapiaa, jota ilman en osaa enää olla.

Elämässä pitää olla myös nautintoja. Osa niistä liittyy edelleen herkkuihin, mutta nykyään saan suurta nautintoa myös kaikesta kauniista ympärilläni. Leikkokukat, kynttilät tai vaikkapa uudet tyynynpäälliset voittavat palan herkullisintakin kakkua mennen tullen. Myös lukemisesta ja lenkkien aikana kuuntelemistani äänikirjoista nautin suunnattomasti. Olen viime kuukausien aikana kuunnellut monia hyviä kirjoja, joista olen saanut potkua elämäntaparemppaani. Jos et ole vielä lukenut Aki Hintsan Voittamisen anatomiaa, suosittelen, että hankit tuon kirjan käsiisi. Siihen on paketoitu kaikki olellinen, mitä jokaisen meistä on hyvä tietää niin henkisestä kuin fyysisestäkin hyvinvoinnista ja niiden vaikutuksesta elämänlaatuun.


Ravinnosta vielä sananen. En toki ole ravintoterapeutti tai life coach, mutta monia vääriä valintoja tehneenä, minulla on nyt aavistus siitä, mitä hyvä ja tasapainoinen syöminen itselleni tarkoittaa. Mikä on se määrä ruokaa, joka riittää pitämään minut kylläisenä, mutta ei altista enää ylipainolle. Päivääni kuuluu kolme pääateriaa; aamiainen, kasvispainotteinen lounas ja päivällinen sekä kaksi välipalaa. Aamuysiltä nautin rahkan ja iltaseiskalta pienen iltapalan, joka on usein pala ruisleipää keitetyn kananmunan kera tai maustamaton jogurtti, jonka joukkoon sujautan marjoja tai hedelmäpaloja. Liiallista hiilihydraattien määrää pyrin välttämään ja rasvaisia tuotteita käytän kohtuudella. Tällä reseptillä olen onnistunut pitämään painoni tasapainossa. Yhtään karistettua kiloa ei toistaiseksi ole tullut takaisin.

Perhe, läheiset ja hyvät ystävät. Myös tärkeät ihmissuhteet ja niiden hyvä hoitaminen ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun ympärillä on rakastavia ihmisiä, jotka ovat tukena elämän merellä, eivät vastoinkäymisetkään tunnu ylitsepääsemättömiltä. Ja vastaavasti ilon hetkellä on ihana jakaa onnen tunne niiden ihmisten kanssa, jotka ovat sydäntä lähellä ja arjessa vahvasti mukana.

Mistä elementeistä oma hyvinvointisi koostuu? Olisi kiva jatkaa vielä keskustelua ja vaihtaa ajatuksia kommenttiboxin puolella. Laitahan postia tulemaan :)

Oikein ihanaa ja rentouttavaa viikonlopun jatkoa! Vaikka keli on mitä on, niin iloitaan siitä, että sade edistää kevään tuloa ja saa viimeisetkin lumikinokset sulamaan.


-Teija-





sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Muistoja Meloneraksesta

Hola chickas y chicos!












Vietimme viime vuosien tapaan tämänkin hiihtoloman Kanarian auringon alla. Costa Melonerasissa, lomakohteessa, josta on tullut ikisuosikkimme. Päivät soljuivat leppoisasti ihanan hotellimme, Lopesan Baobabin uima-allasalueilla nautiskellen ja iltaisin suuntasimme Melonerasin kauniille rantabulevardille nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta. Iltatuokiot rantakadun varrella olivat taianomaisia. Ne hetket, kun aurinko painui mailleen helteisen päivän iltana, olivat tunnelmaa tulvillaan. Hämärän hiipiessä verkalleen ja rantalyhtyjen syttyessä, mieleni valtasi hyvä, lämmin olo. Enää ei tarvitse onnea etsiä. Onni on tässä ja nyt💞. 

-Teija-

p.s. Joko sinä olet ollut hiihtolomalla vai onko lomasi vielä edessä päin?

lauantai 26. tammikuuta 2019

Blondi tuli taloon

Tää otsikko ei varmaan oikein aukene nuorisolle, mutta uskon, että suurin osa teistä lukijoista on syntynyt ennen vuosituhannen vaihdetta, ja elänyt aikaa, jolloin tuo tv-sarja pyöri maikkarilla :-) Eli otsikon asiaan. Mä menin ja värjäsin hiukseni aikast blondiksi, kun en enää jaksanut katsella itseäni maantienharmaana hiirulaisena. Tässä sitä nyt ollaan ja totutellaan uuteen lookiin.



Saattaa olla, että kun juurikasvua alkaa puskemaan, olenkin lirissä. Mutta tällä hetkellä tämä uusi, aiempaa huomattavasti vaaleampi hiusväri tuntuu hyvältä. Hymyn huulille tuo myös se, että vihdoinkin olen löytänyt apua hiusongelmiini. Blogiani pitkään seuranneet saattavat muistaa, miten olen kärsinyt hiusten ohenemisesta jo vuosien ajan. Välillä tilanne on ollut parempi, välillä huonompi. Nyt syön lääkärin määräyksestä 100 mg Spironolactonea kerran päivässä ja lisäksi ravitsen hiusjuuriani ulkoisesti Rogainella. Tämä combo tuntuu todella toimivan! Hiukseni ovat vahvemman tuntuiset kuin aiemmin ja uutta hiusta tuntuu pukkaavan päänahan läpi ihan kiitettävästi. Olen niin onnellinen tästä muutoksesta parempaan suuntaan. Hiusten oheneminen alkoi stressaamaan syksyllä ihan toden teolla. Ajattelin, että tätä menoa mulla ei ole kohta karvan karvaa päässä.

Nyt riittää nämä löpinät itsestäni. Olisi kiva kuulla mitä teille kuuluu? Olen pitänyt vähän paussia blogimaailmasta, joten olisi kiva, jos päivittäisitte kuulumisianne kommenttiboxin puolelle.

Oikein ihanaa ja rentouttavaa viikonvaihdetta! Me lähdetään tänään pilkkikaverin ja kamujen kanssa rimpsalle, joten edessä on vähän normia vauhdikkaampi lauantai-ilta.

-Teija-

p.s. Onko siellä ruudun toisella puolella naisia, joilla on ollut vastaavia hiusongelmia kuin mulla? Jos, niin oletteko saaneet jostain lääkkeestä tai rohdosta apua hiuspulmiinne?

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Ensimmäinen joulu uudessa kodissa❤️

Joulu on valkoinen kuin vanupallo pehmoinen. Ja sitähän meidän kaikkien suomalaisten joulu tänä vuonna on, vanupallon valkoinen lumi peittää suloisesti maiseman harsollaan. Uuden kotimme ovesta on joulu astunut jo sisään. Se on kietonut kotimme lämmöllään ja levittänyt ihanaa jouluntaikaa tuvan joka nurkkaan.








Joulu uudessa kodissa maistuu makoisalta. Minusta on ihanaa istua sohvalla ja katsella olkkarin isoista ikkunoista avautuvaa kaunista kalliomaisemaa. Kranssien välkkeessä taisin juuri nähdä pienen punanutun ruudun takaa kurkistelevan...Enää yksi yötä jouluun on...Poju jo kovasti odottaa joulua ja uumoilee mahtaako Joulupukki tietää, että olemme muuttaneet uuteen kotiin. "Kyllä Pukki tietää, ja löytää tiensä jokaisen kiltin lapsen luo" sanoin pilke silmäkulmassa jälkikasvulle. Lapsen usko joulun ihmeeseen on tarttuvaa. Mieleni valtaa hyvä, lämmin olo.

Huomenna saamme vieraaksemme mummon ja papan sekä siskoni ja veljeni perheineen. Onneksi hankimme niin ison ruokapöydän, että mahdumme kaikki saman pöydän äärelle. Yhdessä on ihana nauttia jouluaaton tunnelmasta, tuoksuista ja kaikista ihanista jouluherkuista sekä tietenkin pojun jännityksestä, kun hän odottaa Joulupukkia saapuvaksi.

Toivon sydämestäni, että myös sinun joulusi on täynnä iloa ja rauhaa sekä sitä aidointa, lapsista tulvivaa joulun taikaa.
Lämmintä ja lempeää joulua teille kaikille <3

-Teija-


lauantai 1. joulukuuta 2018

Pikkuisen jo jouluttaa🎄


Juhuu, se olis sitten joulukuu! Niin me tytöt vaan selvittiin pitkästä ja pimeästä marraskuusta.
Nipin napin nenu pinnan yläpuolella, mutta kuitenkin. Tänään heräsin tapani mukaan jo
kukonlaulun aikaan, hipsin hiljaa kyökin puolelle ja laitoin aamukahvit tippumaan. Sytytin
kynttilät ja nautin aamun ensihetkistä ihan itsekseni sohvan nurkassa joululehtiä selaillen.



Tänä viikonloppuna jäimme poikkeuksellisesti kotiin emmekä aio lähteä mökille lainkaan.
Keli on sen verran kalsea ja tuulinen, että kotona on mukavampi nauttia vapaasta tällä
kertaa. Oli ihan luksusta kurvata heti aamutuimaan Ikeaan kranssiostoksille, kun päivälle
ei ollut mitään sovittua ohjelmaa. Moskovan padan hautuessa uunissa, virittelin kransseja
olkkarin ikkunaan ja fiilistelin jo tulevaa joulua.


Lisäsin kransseihin pienet pattereilla toimivat jouluvalot. Nyt on tuvassa vähäsen
jo joulun tunnelmaa.

 

Olkkarin lukunurkan huonekuusikin sai hennon valoköynnöksen ympärilleen.
Tuo kuusi on kerrassaan sitkeä yksilö, kun on sinnitellyt mun hoidossa jo usean vuoden ajan.


Mmmmm! Uunista leijailee ihana tuoksu. Ruoka taitaa olla jo valmista. Täytyy painaa
läppärin kansi kiinni ja rientää pesuetta ruokkimaan. Tulen teitä morostamaan taas
paremmalla ajalla.

Lempeää ja leppoisaa joulukuuta!

-Teija-

p.s. Joko teitä jouluttaa?


lauantai 27. lokakuuta 2018

Kymmenen kuvaa Kyprokselta

Moi moi pitkästä aikaa!

Palattiin muutama päivä sitten Kyprokselta. Reissulta, jonka teimme perheen kesken miehen 50-vuotispäivän kunniaksi. Viime kerrasta tuolla upealla Välimeren saarella olikin jo kulunut tovi. Edellisen kerran lomailimme Ayia Napassa, kun ukkokulta täytti 30 vuotta. Niin se aika rientää :) Valitsimme hotellin turkoosin sinisenä kimmeltävän Nissi Beachin kupeesta, muutaman kilometrin päästä Ayia Napan keskustasta. Atlantica Aeneas Resort and Spa on ihan kiva perhehotelli, joskin olimme hieman pettyneitä majoitukseen. Kun tilasimme perhesviitin jacuzzeineen kaikkineen odotimme saavamme jotain hieman parempaa. Mutta kyseessä oli ihan perushuone, 26 neliötä, jossa makuuhuone oli erotettu oleskelutilasta liukuovella. Ja poreammekin oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Mutta plussaa sille, että pääsimme suoraan omalta terassilta pulahtamaan uima-altaaseen ja huoneen sijaintikin osui nappiin. Asustelimme rauhallisessa siivessä, kaukana meluisasta ja ruuhkaisesta pääaltaasta. Varasimme ensimmäistä kertaa ikinä all inclusiven ja täytyy kyllä sanoa, että ruoka oli todella hyvää ja sitä oli tarjolla koko ajan, aamuvarhaisesta yömyöhään saakka.











Lomapäivät kuluivat leppoisasti uima-altaalla auringon alla lekotellen. Muutamana päivänä vuokrasimme pyörät, joilla poljimme pitkin rantabulevardia marinaa kohti tai piipahdimme shoppailemassa kaupungin pienissä putiikeissa. Yhtenä päivänä suuntasimme taksilla Larnacaan, josta löytyi parempi valikoima kauppoja, Bershkat, Zarat, Mangot yms. Kiertelimme myös vanhan kaupungin kujilla ja nautimme kaupungin letkeästä menosta katukahviloissa jalkojamme lekotelleen.

J:n syntymäpäivää juhlistimme heti aamusta kuohujuomaa siemaillen ja iltapäivällä nautimme hotellin tarjoamasta kakkuyllätyksestä, joka tuotiin synttärisankarille onnittelujen ja sihijuoman kera. Eivätkä yllätykset siihen vielä loppuneet. Olin varannut meille illaksi pöydän Ayia Napan Hard Rock Cafesta, jonka tiesin olevan sankarin lemppariravintola. Varauksessa jätin pyynnön, että saisimme mukavan pöydän, koska tulisimme juhlistamaan mieheni pyöreitä vuosia. Nautittuamme jumbo combot, hampparit, nacot ja muut herkut pääsimme seuraamaan ravintolan terassilta, kuinka kaupungin keskustan läpi kulki värikäs ja meluisa keskiaikainen kulkue säkkipillinsoittajine tulennielijöine kaikkieen. Silmäillessämme jälkiruokalistaa, ravintolan koko henkilökunta pärähti paikalle ja kajautti ilmoille kaikkien aikojen onnittelulaulun! Oli siinä ukolla yllättynyt ilme, kun iloinen onnittelijoiden joukko näin hienosti häntä huomioi. Olivat väsänneet meille ihan mahtavan yllärijälkkärinkin: megakokoisen hot fudge brownie -maljan, joka oli kuorrutettu kermavaahdolla, saksanpähkinöillä, kirsikoilla ja suklaamuruilla. Mums ja slurps!

Kiitos Kypros, annoit meille ihanan, rennon loman <3 Sen verran pääsi matkakärpänen jälleen puremaan, että aloimme jo suunnittelemaan seuraavaa lomamatkaa jonnekin lämpimään. Lomassa kun on melkein yhtä mukavaa loman suunnittelu ja -odotus kuin itse lomakin. Syystuulen vinkuessa nurkissa ja sateen rummuttaessa ikkunoita, on lohdullista sukeltaa matkatoimistojen verkkosivuille haaveilemaan tulevista reissuista. Jos sulla on matka jo varattu tai reissu vielä suunnitteilla, olisi kiva kuulla minne päin maailmaa olet matkaamassa? Kaikki kohdevinkit otetaan mieluusti vastaan. Talvisin ollaan yleensä perheen kanssa lomailtu Gran Canarialla tai Teneriffalla, mutta olisi mukava suunnata joskus jonnekin muuallekin, jossa on lämmintä hiihtoloman aikaan. Onko joku teistä käynyt esim. Dubaissa? Millainen sää siellä on talviaikaan? 

Kiitos matkavinkeistä jo etukäteen! Leppoisaa viikonvaihdetta!

-Teija-



sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Ajatuksia elämäntaparempan varrelta

Iltaa siskot <3
Tässä vaiheessa, kun mun painonpudotusurakan maaliviiva alkaa häämöttää, ajattelin hieman kelata mennyttä kahta kuukautta ja funtsia miten olen elämäntapojani muuttanut kuluneen syksyn aikana. Toivon, että näistä mietteistä joku toinenkin ylipainon kanssa tuskasteleva saa tsemppiä ja rohkeutta jättää vanhat tavat taakse ja aloittaa uudet terveemmät elämäntavat.


Ennen tätä elämäntaparemppaa mun annoskoot ja lautasmalli olivat aika lailla hukassa. Täytin lautasestani 3/4 ruoalla ja salaattia/ vihanneksia otin vain noin 1/4 lautasellista. Jos ruoka oli oikein hyvää, niin sen enempää miettimättä santsasin vielä toisen annoksen eli suomeksi sanottuna söin kuin rekkamies. Rakastin tuoretta leipää, juustoja, pastaa ja viikonloppuisin palkitsin itseni vielä sipseillä ja irtokarkeilla. Ei ihme, että painoa alkoi pikku hiljaa kertyä yli suositusten.

Nyt olen oppinut syömään pieniä annoksia terveellistä, vähärasvaista ruokaa ja lautasmalli on kääntynyt päälaelleen. Täytän lautasesta 1/4 kanalla, kalalla tai vähärasvaisella naudan lihalla ja loppuosa lautasesta jää salaatille, tomaatille, kurkulle ja ripaukselle raejuustoa. Ja vatsa kiittää. Aiemmin kärsin jos jonkinlaisista turvotuksista, jotka ovat pysyneet nyt visusti poissa. Ruokajuoma on sama kuin ennenkin eli vesi tai kivennäisvesi, joita litkin pitkin päivää muutenkin.

Samalla kun olen vähentänyt ruoan syömistä niin vastapainoksi olen alkanut liikkumaan paljon aiempaa enemmän. Pyöräilen tai kävelen joka päivä tunnista puoleentoista tuntiin ja ilokseni olen huomannut, että liikunnasta on tullut mulle jonkin sortin pakkomielle. Jo aamulla suunnittelen päiväni niin, että aikaa jää liikunnalle. Eikä pieni sade mua hetkauta lainkaan, ulos on päästävä satoi tai paistoi.

Tämä kokonaisvaltainen hyvänolontunne, jonka olen saavuttanut, on mun tärkein motivaattorini. Kevyt ja energinen olo kannustaa pysymään kaidalla tiellä. Ja onhan se mukava huomata miten kroppa on kutistunut useamman vaatekoon verran. Jopa vanhat pikkarini ovat niin isoja, että tuppaavat putoamaan jalasta :) Pitäisiköhän suunnata alkkariostoksille...

Tällaisia mietteitä mulla tänään. Ja tsempiksi sulle, joka salaa mielessäsi mietit, että voisinkohan minäkin onnistua painonpudotuksessa, niin sanon, että KYLLÄ VOIT! Koska siihen pystyin minäkin.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille! Voikaa hyvin <3

- Teija-