Kartanotunnelmissa

Työni mukavimpiin puoliin kuuluu tapahtuminen järjestäminen. Tänään sain emännöidä ihanaa opettajaryhmää Maskun Kankaisten kartanossa. Mikä päivä meillä olikaan! Silmät ymmyrkäisinä ihastelimme erittäin hyvin säilynyttä ja taidolla restauroitua kartanomiljöötä.

Kankaisten kartanon päärakennus on yli 500 vuotta vanha.
Kankaisten omistajasukuja ovat olleet muun muassa Djeknit, Dettloffit ja Hornit.
Viimeisin omistajasuku oli Aminoffit aina vuoteen 1992 asti.

Nykyisin kartanoa hallinnoi Åbo Akademin säätiö.
 

Navettarakennus, jossa seminaarimme pidettiin on rakennettu vuonna 1838.
Rakennus peruskorjattiin kolme vuotta sitten ja nykyisin sitä vuokrataan
juhla-, konsertti- ja kokoustiloiksi sekä tapahtumiin.

Häitä navetassa juhlitaan miltei kaikkina kesäviikonloppuina aina lokakuun loppuun saakka.
  

Nautimme herkullista lounasta Navettarakennuksessa sijaitsevassa Vasikkalassa.
 

Tarjolla oli muun muassa hummeria ja taimenta aiolin ja vesikrassin kera.
Gourmeeherkkuja parhaasta päästä!

Kartanon päärakenuksessa on muutamia huoneita, joita vuokrataan esimerkiksi hääväelle.
 

Ikkunasyvennyksistä löytyi ihania koriste-esineitä.
 

Kartanokierroksen lisäksi pääsimme kiertämään kartanon puutarhaa oppaan johdolla.

Museopuutarhurit ovat kelpuuttaneet puutarhaan vain perinnekasveja.
Tälläkin kasvilla on ikää jo kunnioitettavat sata vuotta!
 

Elämyksellinen päivämme päättyi iltapäiväkahveihin kartanon kesäkahvilassa.
Kahvila on ollut tänä kesänä auki myös suurelle yleisölle ja avaa ovensa taas ensi kesänä.

Jos tämä postaus sai sinut innostumaan retkestä Kankaisiin, niin siihen tarjoutuu mahdollisuus heti tulevana viikonloppuna. Kartanon Navetassa pidetään nimittäin perinteiset Syysmarkkinat sunnuntaina 22. syyskuuta klo 12-15.

Smetanahanhea

Sorsastuskausi alkoi kuukausi sitten, mutta vasta edellisviikonloppuna J onnistui tiputtamaan yhden linnun.

Mutta siivekäs oli sitten sitäkin komeampi, hanhi nimittäin. Testasin nyt ensi kertaa hanhen valmistusta  smetanasorsan reseptillä. Hyvin toimi, herkkupata oli viedä kielen mennessään :-)

Olen muokannut tämän reseptin Kotilieden smetanasorsareseptistä. Alkuperäisessä reseptissä on mukana myös sieniä, mutta jätin ne pois tällä kertaa.

Smetanahanhea

1 hanhi (tai 3-4 sorsaa) 

4 rkl voita

2 tl suolaa

0,5 tl valkopippuria

4 dl lihalientä

2 1/2 prk smetanaa

2 tl rosmariinia

1. Sulata rasva padassa ja ruskista paloiteltu hanhi joka puolelta. Ripottele linnun pintaan suolaa ja valkopippuria. Lisää lihaliemi ja hauduta hanhi miedolla lämmöllä kannen alla kypsäksi noin 2 tuntia. Tarkkaile ettei hanhi kuivu. Lisää vettä tarvittaessa.

2. Nosta lihat leikkulaudalle ja viipaloi sopiviksi paloiksi.

3. Lisää smetana ja rosmariini lihaliemen joukkoon pataan. Sekoita hanhen palat varovasti smetanaiseen kastikkeeseen. Anna hautua vielä 10-15 minuuttia.

Smetanahanhi täyttää niin lähi- kuin luomuruoankin kriteerit.
Ja maku on suorastaan taivaallinen.

Hanhea à la rouva. Bon appétit!

Shoppailuja ja saunaillan tunnelmia

Pikkutalon ehtoisa emäntä, ihanainen Sanna, heitti minulle vinkin. Pitäisi kuulemma ruveta vilauttelemaan enemmän mökillä. Toivon totisesti, että Sanna tarkoitti vilauttamisella kuvia mökiltä :-) Sillä tämän rouvan kurvit eivät vilauttelua kestä, viuhahduskin saattaisi olla liikkaa herkkähermoisimmille :-) :-) :-)

Täytyy myöntää, että ruokapainotteiseksi meinaa tämä blogini kallistua, mutta koitan jatkossa parantaa tapani.

No, tässäpä Sannan pyynnöstä näitä kuvia ja saunaillan tunnelmia.

Piipahdin tänään lasten kanssa tämän kesän kolmannelle visiitille Kustavin savipajaan. Ja tarttuihan sieltä tälläkin kerralla muutama kiva juttu mukaan.  Merihenkisiä, signaalilipuin koristeltuja tyynynpäällisiä, laventelilta tuoksuvia kynttilöitä ja takorautaiset kynttilän aluset.

Viinihetki ennen saunaa. Lautasella lempparijuustoamme,
espanjalaista Manchegoa.
Mums, mums!

Tänään saunotaan. Niin kuin kaikkina iltoina, jotka mökillä vietämme.

Sanonta "Saunassa sielukin puhdistuu" pitää niiiin paikkansa.

Nämä muhkeat kylpytakit olen ostanut Peiseristä. Tykästyimme J:n kanssa niinhin niin,
että hankimme samanmoiset myös kotiin.

Leppoisia löylyhetkiä teillekin!

Nätti ko jäneksenkäpälä

Älä ikä ruppe kärttykseks ämmäks,
äläkä ainaka äijänkränäks!

Vaik istuissitte liian kauan kyläs,
vaik meniski sult terä poikki kynäst,
vaik käki kukkuis nuati viärest,
vaikket sais mittän tolkku kiälest,
vaik äit ällittelis,
vaik mummu mullittelis,
ol sää vaa hyväl pääl!

Sää ole niin nätti ko jäneksenkäpälä,
olet täyrelline ympyrä,

äärmäisen tärkiä.

***

Tämä runo sopii sujautettavaksi vaikka teini-ikäisen perheenjäsenen pöydälle.

Hersyvä huumori katkaisee tunnemyrskyiltä siivet :-)

Sorruin tänään ostamaan Heli Laaksosen tuoreimman runokirjan,

Suomen ensimmäisen murteella kirjoitetun Aapisen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

Ei menneet rahat hukkaan,

olen koko alkuillan itsekseni hekotellut

Helin humoristisille,

mutta oivaltavan älykkäille runoille.

Tykkään, tykkään, tykkään <3<3<3

Pidätkö sinäkin Helin runoista?

***

 

Sukkelan ihanaa torstaiehtoota!



Vastaus haasteeseen

Moikkis!
Sain tänään tämän kivan haasteen Sannalta, joka kirjoittaa Puolivihreää elämää -blogia.
Kiitos Sanna, piristit päivääni :-)

Haaste menee näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.



Mä ja J juhlatunnelmissa.

Leikki alkakoon :-). Elikkä 11 asiaa minusta.

1. Olen neljänkympin rajapyykin rohkeasti ylittänyt rouvashenkilö.
2. Perheeseeni kuuluu kaksi lasta, mies ja koiruus.
3. Asun omakotitalossa Maskussa, mökkeilen Naantalin Merimaskussa.
4. Rakastan leipomista ja kokkailua.
5. Hurmaannun kaikesta kauniista.
6. Minulla on vain muutama sydänystävä, mutta he ovat sitäkin rakkaampia.
7. Rakastan läheisiäni suurella sydämellä.
8. Haaveilen liittymisestä paikalliseen Marttayhdistykseen :-)
9. Olen oppinut kutomaan villasukkia.
10. Olen kaaoksen kesyttäjä. Pidän siististä kodista.
11. Äitinä olen varsinainen leijonaemo. Pidän lapseni mielelläni siipieni suojissa.



Mussukat.

Sitten vastaukset Sannan kysymyksiin.

1. Suklaa vai jäätelö?
Ehdottomasti jäätelö. Tuoreet mansikat vanilijajäätelön kera on paras kesäherkku minkä tiedän.
2. Mistä nautit eniten kesässä?
Kesälomasta, siitä että ei ole kiire mihinkään. Auringosta, merestä, iltapäivän kahvihetkistä, niittykukista...
3. Miksi päädyit bloggaamaan?
Halusin kirjoittaa muistoksi mukavia kesäjuttuja ja kehittyä niin valokuvaajana kuin kirjoittajanakin.
4. Uskotko avaruusolentoihin?
En.
5. Suosikkivuodenaikasi?
Kesä, ehdottomasti!
6. Suosikkikukkasi?
Syreeni ja lupiini.
7. Ihanin sisustuskauppa netissä?
Adalmiinan Helmi.
8. Mitä katsot televisiosta?
Emmerdalea, Lonely Planetia (Ian Wright on paras), Anthony Bourdainia ja Tanskalaista maajussia.
9. Ammattisi?
Tiedottaja.
10. Millaisia blogeja luet?
Hyväntuulisia blogeja, joissa kokkaillaan, sisustetaan ja nautitaan  elämästä muuten vaan.
11. Parasta elämässä?
Perhe ja läheiset. Se, että olemme saaneet olla terveinä.

Heitän kysymyspatteriston nyt Viville Hellerannassa -blogiin, Heidille Omituinen perhe -blogiin, Keltainen kämppä -blogin Wirvatulelle ja Maustamista -blogin Tanjalle.

Sanna oli keksinyt niin kivat kysymykset, että mitä niitä vaihtamaan. Vastatkaa siis samoihin kysymyksiin kuin minä.

Sorry Sanna, ei tullut blogihaastetta 11 bloggaajalle, mutta neljälle kumminkin :-)

Nyt on aika painaa pää tyynylle.

Hyvää yötä!

Metsämiehen jääpaisti

Jaan teille nyt yhden mieluisimmista hirviruokaresepteistäni, jonka olen aikoinani saanut nyt jo pois nukkuneelta turkulaiselta mainosmieheltä ja useita ruokakirjoja kirjoittaneelta Visa Nurmelta.

Metsämiehen jääpaisti -nimi tulee siitä, että paisti laitetaan uuniin jäisenä.
Kyllä, ymmärsit oikein. Ihan suoraan pakkasesta!

Jos pakkasestasi ei löydy hirvenlihaa, syntyy tämä takuuvarma herkku myös peuranpaistista tai
jopa naudasta.

Herkullinen mustaherukkahyytelö on hirvipaistin paras kaveri.
Lisäkkeenä tällä kertaa kukkakaaligratiinia, keitettyjä perunoita ja -porkkanoita.

 

Metsämiehen jääpaisti

2-2,5 kg:n pakastettu hirvenpaisti

keittoliemi:
3 l vettä
0,7 dl hyvää karkeaa merisuolaa
2 rkl sokeria
2 rkl katajanmarjoja
2-3 rkl musta-, viher- ja roseepippureita
3 laakerinlehteä
yrttejä kunkin maun mukaan tuoreina tai kuivattuina; rosmariinia
timjamia jne.

Ota paisti pakkasesta ja kääri se alumiinifolioon. Valmista keittoliemi lisäämällä veteen kaikki muut aineosat yhtä aikaa. Kiehauta mausteita 10-15 minuuttia. Jätä liemi jäähtymään. Pane paisti 85-95 asteiseen uuniin yön yli (7-10 tuntia). Nosta paisti aamulla uunista, poista folio ja pane paisti kylmään mausteliemeen niin, että se peittyy kokonaan. Anna paistin vetäytyä mielellään 5 tuntia, näin liha on varmasti sopivan kypsää, mureaa ja myös sisältä maustunutta.

Tarjoa paisti uunissa paahdettujen juuresten, kuten lantun ja porkkanan kera. Uunissa kypsennetyt yrttiset lohkoperunat sopivat myös lisäkkeeksi.

Herkullista sunnuntaita!

-Teija-

Miltä syksy maistuu?

Hirvipaistilta, smetanasorsalta, puolukkahillolta, sienisalaatilta, kauraomenapaistokselta...

Kesän jälkeinen haikeus laimenee syksyn herkkuja maistellessa.

Syksyinen kauraomenapaistos

8-10 kotimaista omenaa

2 tl kanelia

1 dl Keijuriinia (juokseva kasvirasvaseos)

1/2 dl sokeria

3 dl kaurahiutaleita

Pese omenat ja leikkaa ne lohkoiksi. Kaada omenalohkot vuokaan. Ripottele päälle kanelia.
Sekoita kulhossa rasva, sokeri ja kaurahiutaleet. Levitä seos omenalohkojen päälle.
Paista 200 asteessa n. 35-40 minuuttia. Tarjoa omenapaistos vaniljajäätelön tai
vaniljakastikkeen kanssa.

Namia!

Miltä sinun syksysi maistuu?