lauantai 14. tammikuuta 2017

Tyttö ja poni

Heipsan ja terkkuset tallilta!

Saanko esitellä tyttäreni nykyisen vuokraponin, Ladyn. Hurmaavan, 19-vuotiaan
welshiläistamman, joka asustelee Livonsaaren yhteisökylän hevostallilla, täällä 
meidän mökkimaisemissa.


Ladyn ja tytsyn ystävyys alkoi viime keväänä, kun poni sai uuden
kodin yhteisökylästä. Siitä lähtien tämä kaksikko on ollut erottamaton.


Friends forever <3

***

Vaikka teinin ja vanhempien yhteiselo onkin välillä lievästi sanottuna
haastavaa, niin tytsy ja poni ymmärtävät toisiaan aina täydellisesti. Ymmärrän
hyvin miksi hevosia käytetään terapiatarkoitukseen, liinaharjojen seurassa mielen
kuohut tyyntyvät ja arjen murheet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Tervehenkinen
talliympäristö lukuisine töineen tekee sekin hyvää helppoon elämään taipuvaiselle
 nuorelle. Tallilla lannanluomiset ja karsinoiden siistimiset kuuluvat olennaisena osana
ratsastusharrastukseen. Kanssaratsastajia autetaan ja pienemmistä heppahöperöistä
huolehditaan asianmukaisella tavalla. Tallielämä kehittää sosiaalisia taitoja ja
vastuunottamista, joista molemmista on hyötyä nuorelle elämän varrella.

***

Olisi kiva kuulla onko teidän perheessä hevosharrastukselle sydämensä
menettäneitä muksuja vai oletko itse kenties heppahöperö? Mäkin oon
ollut lapsena heppatyttö, mutta jo tuohon aikaan ratsastustunnit olivat
sen verran kalliita (muistaakseni 50 mk/ tunti), että hepostelu oli harvinaista
herkkua. Tunnille sai osallistua joskus ja jouluna, mutta tallirenkinä
tuli pyörittyä sitäkin ahkerammin :)

***
Jaahas, nyt on aika lopetella ja siirtyä nauttimaan saunan leppeistä
löylyistä. Saunan jälkeen olisi tarkoitus käpertyä sohvan nurkkaan
kattelemaan Ace Venturaa, jos nukkumatti ei ala kosiskelemaan sitä
ennen.

Leppoisaa lauantai-iltaa sullekin <3

-Teija-









perjantai 6. tammikuuta 2017

Taivaanranta tulessa!

Moikkelis!

Jotain ihan muuta oli mielessä kirjoitella tänään, mutta luontoäiti
meni maalaamaan aamulla taivaanrannan niin upeaan roihuun,
että en malta olla jakamatta teille äsken kokemaani elämystä.

Kun saavuimme hetki sitten mökille meitä kohtaisi mahtava
luonnonnäytelmä. Lilaa, keltaista ja purppuraa, värejä oli taivaanranta
tulvillaan! Spektaakkelin lopussa tuntui kuin koko taivas olisi räjähtänyt
tuleen taivaanrannan leimutessa oranssin kaikissa eri sävyissä.

Say no more, kuvat puhukoon puolestaan.






Kirpeän pakkasen jo nipistellessä sormiani maltoin vihdoin kääntää
selkäni upealle auringonnousulle ja suuntasin saappaani kohti tuvan
lämpöä. Takassa tuli. Ajatukset ja minä. Yhtä elämystä rikkaampana.

Leppoisaa loppiaista nuppuset.

Voikaa hyvin <3



-Teija-